Kausi 2012 on avattiin 5.5 Helsinki City Run tapahtumalla, joka oli minulle järjestyksessään kolmas peräkkäinen. Olin valmistautunut mielestäni lähes parhaalla mahdollisella tavalla kilpailuun ja keventely tuntui tehoavan, vaikka puolikkaalle 6 päivän keventely on ehkä turhankin pitkä. Olin ilmoittanut tavoiteajakseni järjestäjille 1:30 ja sillä irtosi jälleen kerran paikka ensimmäisessä ryhmässä. Tavoitteeni oli lähteä parantamaan ennätystäni, ja lähteä 1:24:23 tavoite vauhtiin, joka vastaa tasan 4min/km vauhtia = "se kuuluisa kolmentonnin cooper vauhti". Päätin sijoittua lähtö karsinassa (jossa muuten oli 2500) juoksijaa melko eteen edessäni oli noin 400-500 juoksijaa... Tämä oli kyllä eräänlainen virhe, joka osoittautui kuitekin onnenpotkuksi kisan toisella puoliskolla.
Lähtöpiippauksen kajahtaessa (laukausta ei ollut tarjolla) porukka lähti mielestäni melko verkkaisesti viivalta liikkeelle. Ensimmäiset 200 metriä menikin tuskaillessa, että milloin juoksuvauhtiin päästään ja vauhti tuntui pk-lenkki vauhdilta. 1 km kohdalla tilaa alkoi tulla ja kisa oli käynnistynyt hienossa, mutta hieman tuulisessa säässä (lähes optimi kuitenkin). Olin päättänyt taktiikaksi juosta niin rennosti 10km aikaan 40min kuin vain suinkin pystyn. Pyrin tarkkailemaan vauhtiani koko ajan ja tiesin, että 1:24 ajalla ollaan n. 100 paikkeilla maalissa. 3km-kyltti tuli vastaan ajassa 11:40 ja olin tyytyväinen, sillä olin 20s edellä tavoitettani ja juoksu oli rentoa. Edessäni oli kuitenkin suureksi hämmästykseni useita satoja juoksijoita, joista useista näkyi, että vauhti on nyt jo aika kovaa.
Saavuin 10 km kyltille ajassa 39:03 ja olin ohittanut solkenaan ihmisiä välillä 3km ja 10km. Oma vauhtini oli pysynyt lähes samana siis 3km jälkeenkin, mutta selkiä tuli ylämäissä vastaan koko ajan. Totesin voimieni olevan edelleen hyvät niin kuin niiden täytyy 10km kohdalla ollakkin sillä ylipuolet matkasta on jäljellä ja optimiajan saavuttamiseen pyrin juoksemaan toisen puoliskon n. 30-60s ensimmäistä nopeammin. Päätin juosta rennosti 15km asti ja sen jälkeen kiristää vauhtia. Tämä onnistuikin hyvin ja selkiä tuli vastaan jokaisella kilometrillä, muutamia, sillä 1:23 ajoilla ei enään tuhansittain juoksijoita löydy. 15km kyltillä päätin kiristää hieman ja matka jatkui helposti ja 19,5 km kohdalla näin naisten kärkiporukkaa (Puotiniemi oli tietenkin mennyt menojaan 1:18.XX ajallaan). Juoksin viimeiset 2km kovempaa kuin yhdenkään toisen kilometrin aikaisemissa kisoissani ja pysäytin kellot järjestäjien brutto aikaan 1:21:58 netto ajan olessa hieno oma ennätykseni 1:21:31 !!! Keskivauhdin ollessa 3:51min/km ja sijoitukse muistaakseni 45 paikkeilla osallistujia ollessa n 12 500. Aika helposti siis parhaan prosentin joukossa!
Juoksun jälkeen poimin järjestäjien torjoamat virvoikkeet ja suuntasin onnellisena ja hyvävoimaisena saunan puolella uimastadikalle. Tätä "palvelua" en ollut aikaisempini vausina käyttänyt ja se toimi todella hyvin. Saunaan oli ehtinyt vain kourallinen ihmisiä ja olinkin jo suihkunraikkaana kannustamassa muita juoksijoita 1:50min oman lähtöni jälkeen.
Tulevia tavoitteiden asetantia varten tämä tulos aiheutti rutkasti lisää päänvaivaa. Olen mielessäni hahmotellut ja McMillan vauhtilaskurista netistä tutkinut, että 1:24:23 puolikkaalla on eräänlainen hyvä mittari siitä, että juoksijalla on vauhtiominaisuudet täydellä matkalla 3h tavoitteluun. Koska tulokseni on 1:21:XX laskuri ehdottelee 2:52-2:53 loppuaikaan tähtääviä aikoja. Tiedän toki, että maratoon vaatii rutkasti kestävyyttä ja siinä minulla on vielä tehtävää rutkasti. Peruskestävyyden rakentaminen vaatii kovasti aikaa ja osin vuosiakin, koska minkäänlaista pohjaa kestävyyslajeista ei valitettavasti löydy. 1.21 puolikkaalla antaa kuitenki mielestäni täydet mahdollisuudet myös itseni kaltaiselle lenkkeilijälle 3h alitukseen tänä vuonna ja sen takia asetankin uudeksi tavoitteekseni alittaa 3h jo vuonna 2012 enkä mieit enään Tukholmaa 2013 pää tähtäimenäni vaan Vantaa Maratonia. Tiedostan toki, että näillä vauhdeilla on mahdollisuudet päästä jo alle 3h Tukholmassa 2012, mutta koska ennätykseni on vain 3:17 pitäydyn suunnitelmassani ja lähden vajaan 4vko:n kuluttua parantamaan vain ennätystäni. Siitä lähdenkö 3:10 vai 3:05 vauhtiin en vielä tiedä, mutta nauttimaan mennään =)
Ajatukset kuitenkin karkaavat aina juoksua miettiessäni: pitäiskö lähteä vain rennosti ja juosta kolmen tunnnin jäniksen mukana ja katsoa kestääkö mies? Pyrin tekemään 2vko ennen kisaa päätöksen tuon kisan tavoitteista. Täysimatka on kuitenkin enemmän kuin kaksikertaa arvaamattomampi kuin puolikas. Toivotaan, että juoksu kuitenkin kulkee samaan malliin kuin lauantaina. Tässä keväästä nauttiessani, en ole kerinnyt päivittämään harjoituspäiväkirjaani (excel tiedosto muistitikulla) muutamaan päivään ja pyrin huomiseen mennässä koostamaan yhteen vedon harjoituksistani launtain HCR:n asti tänä vuonna. Harjoitusten pääasiallinen tavoite on kuitenkin ollut varmistaa maratonilla onnistuminen ja harjoittelu on pääasiassa tähdännyt siihen, vaikka joitakin vauhtiharjoitteita olenkin suorittanut viimeisen kuukauden aikana. Toivottavati kausi jatkuu yhtä loistavissa merkeissä tästä eteenpäin! Harjoittelu on todellakin kannattanut. Yhden harjoituksen olen tänä vuonna missannut ja se, että palkinto on näin hieno motivoi kyllä jatkamaan eteenpäin.
Lähtöpiippauksen kajahtaessa (laukausta ei ollut tarjolla) porukka lähti mielestäni melko verkkaisesti viivalta liikkeelle. Ensimmäiset 200 metriä menikin tuskaillessa, että milloin juoksuvauhtiin päästään ja vauhti tuntui pk-lenkki vauhdilta. 1 km kohdalla tilaa alkoi tulla ja kisa oli käynnistynyt hienossa, mutta hieman tuulisessa säässä (lähes optimi kuitenkin). Olin päättänyt taktiikaksi juosta niin rennosti 10km aikaan 40min kuin vain suinkin pystyn. Pyrin tarkkailemaan vauhtiani koko ajan ja tiesin, että 1:24 ajalla ollaan n. 100 paikkeilla maalissa. 3km-kyltti tuli vastaan ajassa 11:40 ja olin tyytyväinen, sillä olin 20s edellä tavoitettani ja juoksu oli rentoa. Edessäni oli kuitenkin suureksi hämmästykseni useita satoja juoksijoita, joista useista näkyi, että vauhti on nyt jo aika kovaa.
Saavuin 10 km kyltille ajassa 39:03 ja olin ohittanut solkenaan ihmisiä välillä 3km ja 10km. Oma vauhtini oli pysynyt lähes samana siis 3km jälkeenkin, mutta selkiä tuli ylämäissä vastaan koko ajan. Totesin voimieni olevan edelleen hyvät niin kuin niiden täytyy 10km kohdalla ollakkin sillä ylipuolet matkasta on jäljellä ja optimiajan saavuttamiseen pyrin juoksemaan toisen puoliskon n. 30-60s ensimmäistä nopeammin. Päätin juosta rennosti 15km asti ja sen jälkeen kiristää vauhtia. Tämä onnistuikin hyvin ja selkiä tuli vastaan jokaisella kilometrillä, muutamia, sillä 1:23 ajoilla ei enään tuhansittain juoksijoita löydy. 15km kyltillä päätin kiristää hieman ja matka jatkui helposti ja 19,5 km kohdalla näin naisten kärkiporukkaa (Puotiniemi oli tietenkin mennyt menojaan 1:18.XX ajallaan). Juoksin viimeiset 2km kovempaa kuin yhdenkään toisen kilometrin aikaisemissa kisoissani ja pysäytin kellot järjestäjien brutto aikaan 1:21:58 netto ajan olessa hieno oma ennätykseni 1:21:31 !!! Keskivauhdin ollessa 3:51min/km ja sijoitukse muistaakseni 45 paikkeilla osallistujia ollessa n 12 500. Aika helposti siis parhaan prosentin joukossa!
Juoksun jälkeen poimin järjestäjien torjoamat virvoikkeet ja suuntasin onnellisena ja hyvävoimaisena saunan puolella uimastadikalle. Tätä "palvelua" en ollut aikaisempini vausina käyttänyt ja se toimi todella hyvin. Saunaan oli ehtinyt vain kourallinen ihmisiä ja olinkin jo suihkunraikkaana kannustamassa muita juoksijoita 1:50min oman lähtöni jälkeen.
Tulevia tavoitteiden asetantia varten tämä tulos aiheutti rutkasti lisää päänvaivaa. Olen mielessäni hahmotellut ja McMillan vauhtilaskurista netistä tutkinut, että 1:24:23 puolikkaalla on eräänlainen hyvä mittari siitä, että juoksijalla on vauhtiominaisuudet täydellä matkalla 3h tavoitteluun. Koska tulokseni on 1:21:XX laskuri ehdottelee 2:52-2:53 loppuaikaan tähtääviä aikoja. Tiedän toki, että maratoon vaatii rutkasti kestävyyttä ja siinä minulla on vielä tehtävää rutkasti. Peruskestävyyden rakentaminen vaatii kovasti aikaa ja osin vuosiakin, koska minkäänlaista pohjaa kestävyyslajeista ei valitettavasti löydy. 1.21 puolikkaalla antaa kuitenki mielestäni täydet mahdollisuudet myös itseni kaltaiselle lenkkeilijälle 3h alitukseen tänä vuonna ja sen takia asetankin uudeksi tavoitteekseni alittaa 3h jo vuonna 2012 enkä mieit enään Tukholmaa 2013 pää tähtäimenäni vaan Vantaa Maratonia. Tiedostan toki, että näillä vauhdeilla on mahdollisuudet päästä jo alle 3h Tukholmassa 2012, mutta koska ennätykseni on vain 3:17 pitäydyn suunnitelmassani ja lähden vajaan 4vko:n kuluttua parantamaan vain ennätystäni. Siitä lähdenkö 3:10 vai 3:05 vauhtiin en vielä tiedä, mutta nauttimaan mennään =)
Ajatukset kuitenkin karkaavat aina juoksua miettiessäni: pitäiskö lähteä vain rennosti ja juosta kolmen tunnnin jäniksen mukana ja katsoa kestääkö mies? Pyrin tekemään 2vko ennen kisaa päätöksen tuon kisan tavoitteista. Täysimatka on kuitenkin enemmän kuin kaksikertaa arvaamattomampi kuin puolikas. Toivotaan, että juoksu kuitenkin kulkee samaan malliin kuin lauantaina. Tässä keväästä nauttiessani, en ole kerinnyt päivittämään harjoituspäiväkirjaani (excel tiedosto muistitikulla) muutamaan päivään ja pyrin huomiseen mennässä koostamaan yhteen vedon harjoituksistani launtain HCR:n asti tänä vuonna. Harjoitusten pääasiallinen tavoite on kuitenkin ollut varmistaa maratonilla onnistuminen ja harjoittelu on pääasiassa tähdännyt siihen, vaikka joitakin vauhtiharjoitteita olenkin suorittanut viimeisen kuukauden aikana. Toivottavati kausi jatkuu yhtä loistavissa merkeissä tästä eteenpäin! Harjoittelu on todellakin kannattanut. Yhden harjoituksen olen tänä vuonna missannut ja se, että palkinto on näin hieno motivoi kyllä jatkamaan eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti